sunnuntai 30. elokuuta 2015

Olet tässä.

Maailman pisimpiä rullaportaita metroon. Tuntuu siltä. Metallisissa reunoissa haaleita heijastuksia. Häilyvät jalat. Häilyvä minä. Paniikkikohtaus. Sydän hakkaa kurkussa ja sormenpäissä ja yritän miettiä mitä asioita jääkaapissa. Yksikolmasosa tomaatti joka on kuivunut käyttämättömäksi. Kauramaito jonka päiväys on mennyt viikko sitten. Katsoin juuri. Laitoin silti puuroon. Lähdinkö väärään suuntaan metrolla. Farkkujen vyötärö puristaa. En osaa valita oikeaa musiikkia. Valkoisia johtoja ihmisten korvissa. Kikattavat tytöt ottavat selfieitä. Kaupan vihannespussissa mansikoita ja vähän syöty suklaalevy. Kaksi askia sinistä chesterfieldiä tuliaisiksi. Hiki. Ja ikävä. Ikävä ikävä. Tyttö vastapäätä ottaa kuvaa. Tyhjä katse. Asiakaspalvelu. Kundservice. Customer service. Pehmeitä viinirypäleitä. Eilen syöty papumössö. Kaksi pakettia margariinia. Nakki. Mahassa kiertää. Pitäisi päästä vessaan. Naputan etusormea ja peukaloa yhteen kiihtyvällä tahdilla. Joku katsoo youtube videota. Vielä neljä pysäkkiä. Auringonlasku. Satama. Meri. Väärä musiikki. Puristavat vaatteet. Kapriksia. Puolikas jugurtti. Veriappelsiinimehua.  Napunapunapu. You are here. You are.