sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Kaksi vuotta blogia. Kiitos kaikille lukijoille. Kiitos siitä että siellä jossain joskus joku lukee, joskus joku kommentoi, joskus joku ajattelee. Toisiamme. Pidetään huolta.

Taas uusi aamu. Uusi maitotölkki auki, uusi kahvintuoksu levittäytyy huoneeseen. Uusi viesti kännykässä. Ja minulla tänään taas uusi ajatus huomisesta: ehkä keskitynkin vaan kirjoittamiseen. Ja elämiseen. Elämisestä kirjoittamiseen. Nauruun pikkusiskon kanssa. Kummitytön hymyyn. Juuri oikean sanan löytämiseen. Ehkä. En tiedä. En tiedä vielä mitä haluan, tänään.
Ystävien kanssa kävelemme kadulla, niin huolettomana huomisesta. Näiden auringonsäteiden ajan olen täysin olemassa. Kokonainen. Ja elossa. 
Illalla yhden-hengen-kotona pilkon omenan pieniksi paloiksi, pistän yksi kerrallaan suuhun. Vedän lämpimät sukat jalkaan. Soitan tärkeille suomeen. Suljen sälekaihtimet. Vä-räh-tä-mät-tä. Vedän pesusta tulleen karhean peiton olkapäille, kiepautan varpaat piiloon. Ja keskityn. Ja tiedän että nyt tulee uni. Ja ei se ole niin vaarallista mihin tässä elämässä päätyy. Koska kuitenkin aina ne tulee: uudet aamut.

8 kommenttia:

  1. Hyvä hyvä jee jee! :)

    Ajatteleminen on tärkeää. Sekä muita että omaa itseä koskevien asioiden ajatteleminen. Ajattelemalla tässä elämässä pysyy pinnalla ja pääsee eteenpäin.

    Näiden kahden vuoden kirjoitusten perusteella sinä olet valiotason ajattelija. Eli sulla ei oo hätää. Ja jos joskus tuntuu että on, niin kirjotat siitä tänne ja me luetaan ja ajatellaan ja autetaan.

    Niin se menee. Tää on hyvä. Kiitos <3

    -salanörtti

    VastaaPoista
  2. Rakas ystävä,
    olet minulle tärkeä. Sinun teksteissäsi on paljon voimaa, suurta elämän ymmärrystä, haurautta, rehellisyyttä...
    Me kaikki tarvitsemme toisiamme ja välittäviä ajatuksia, joita sinulle lähettää
    - T <3
    Kiitos näistä kahdesta vuodesta!

    VastaaPoista
  3. Tärkeät ihmiset auttaa jaksamaan. Ihanaa että sinäkin jaksat jo ehkä paremmin. Tämä kirjoitus saa minutkin jaksamaan paremmin :) Hyvää kevättä ja kiitos tästä blogista.

    VastaaPoista
  4. Kirjoitat hienosti tunteistasi, suoraan ja koruttomasti.
    Minäkin olen ollut lähellä kuolemaa mutta en kokenut samaa menetystä minkä sinä jouduit.

    Toivon voimaa aina uuteen aamuun,päivä kerrallaan.

    VastaaPoista
  5. Kiitos näistä vuosista ja jaksamista edelleen sekä kaikkea hyvää ja kaunista elämääsi toivoo
    KL

    VastaaPoista
  6. Kyynel,
    positiivisuudestasi,tavastasi kirjoittaa,
    hetki kerrallaan selviämisestäsi.

    Hymy,
    siitä ettei pelko hallitse kokoaikaa.
    Että siellä sinä jossain istut ja kirjoitat omenalle maistuvassa hetkessä.

    Onni,
    sitä toivon sinulle,vaikka yhtä pieninä palasina,kuin ne omenat, mutta toivon. Enemmän kuin koskaan aiemmin kenellekkään.

    Kevätaurinkoa,
    onneksi on aamut,
    onneksi sinä olet.

    Riikka

    VastaaPoista