tiistai 21. kesäkuuta 2011

Vaikeuksia.

Minulla on erään ihmisen kanssa vaikeuksia. Arvostelujen ja muun panettelun jälkeen suljin kauhuissani blogini ja vieläkin olen hiukan kauhuissani, mutta avasin tämän jälleen. Pelästyin vain, että blogiani väärinkäytettäisiin, vaikka hassua kyllä, olenhan laittanut jo tämän internetlevitykseen. Vieläkin myllertävät siis ristiriitaiset tunteet paljastumisesta ja siitä, että joku keksii jotain... joka loukkaa. 


Tiedän, että aiheeni on arka ja koskettaa varmasti muitakin. Muistutan vielä, että kirjoitan tässä vain omasta elämästäni, en yritä kertoa muille miten pitäisi olla. Ja kirjoitan siksi, koska pidän kirjoittamisesta. En siksi, että haluan "vinkua" tai koska "en halua ottaa vastuuta mistään." 
Haluan myös kertoa, että minulla menee myös usein ihan kivasti. En vain elä niitä hetkiä, joita kirjoitan tässä blogissa. Nyt on vaan sen aika, että kirjoitan niistä vaikeista hetkistä, uskallan jotenkin vihdoinkin kohdata ne. En uhrina, vaan sillä tavoin, että ne ovat osa elämääni.


Ja toivon, että tulevaisuudessakin voin jakaa näitä kirjoituksia muiden ihmisten kesken. Ja toivon, että muutkin kokisivat tämän ja omien kokemusten jakamisen arvokkaaksi.


Olen pahoillani, jos olen koskaan loukannut ketään kirjoituksillani, se ei ole tarkoitukseni.


yst. 
kirjoittaja

17 kommenttia:

  1. Huoh. Etsin paniikissa tänään blogiasi ja mietin mitä teen jos se onkin hävinnyt.

    Vaikea kuvitella mitä jollain voi olla sanottavaa siitä mitä olet joutunut kokemaan..
    Muuta kun positiivista, kannustavaa tai tukevaa sanottavaa..

    Olet huiman rohkea kun kerrot asioistasi täällä ja jokainen kirjoituksesi saa minut itkemään :) En pidä itkemisestä, mutta silti avaan blogisi yhä uudelleen ja on ihanaa nähdä miten tosiaan nautit pienistä asioista elämässä.

    Se kai täällä on tarkoituskin..elää elämää ja nauttia. vaikka välillä tuntuu että niitä mukavia asioita on liian vähän..

    Tsemppiä ja rohkeutta. Ei sun tarvitse selitellä muille tekemisiäsi tai pelätä loukkavasi ketään.

    VastaaPoista
  2. Ikävä kuulla, että sinua on häiritty. On harmi, että aina on ihmisiä, jotka haluavat aiheuttaa ikävyyksiä.. Toivottavasti saat kuitenkin olla rauhassa ja jatkaa kirjoittamistasi.

    Mitä voisi olla ne väärinkäytöksen mahdollisuudet tässä blogissa? Onko paljastumista todella syytä pelätä? En tiedä mikä on tilanteesi ja voihan olla, että on olemassa jokin todellinen riski, mutta monesti pelkoihin hiipii myös epämääräisiä pelontunteita, joiden konkretiasta ei saa kiinni.

    Blogisi on edelleen minulle yksi tärkeimmistä. Sen lisäksi nautin kirjoitustyylistä äärimmäisen paljon.

    VastaaPoista
  3. Mistä sait arvostelua ja panettelua? IRL elämästä vai meiltä kommentoijilta?

    VastaaPoista
  4. Jatka ihmeessä, blogisi on monelle tärkeä, minäkin olin ihmeissäni kun en sivulle päässytkään.

    On totta, että kirjoitat vaikeista asioista - mutta juuri se tässä on arvokasta, rohkeutesi jakaa kaikkein vaikeimpia hetkiä elämässä. Se on todella harvinaista, suuri kiitos siitä.
    Puhuminen, jakaminen auttaa - eikös siitä ole elämässä lopulta kyse? Aina on niitä, joita pelottaa niin, että agressio tuntuu turvallisemmalta. Toimia toisin, olla avoin, tunnustaa herkkyytensä ja heikkoutensa ja silti jatkaa... Blogisi antaa myös meille muille voimia siihen. Kiitos.

    VastaaPoista
  5. Et varmasti ole loukannut ketään. En usko, että kenelläkään voisi olla syytä loukkaantua kirjoittamistasi asioista.
    Tsemppiä sinulle. Toivon, että jaksat jatkaa kirjoittamista.
    -Lullu

    VastaaPoista
  6. Älä vain lopeta kirjoittamista - meitä on monia, jotka tarvitsemme sinua ja kirjoituksiasi! Varmasti moni meistä lukijoista on jollakin tasolla joutunut kohtaamaan elämän kääntöpuolen. Siksi sinun teksteistäsi saa voimaa: kaiken karmeuden jälkeen sinulla on kuitenkin vielä vankka jalansija tähän maailmaan ja hyvä reitti siihen voimaan / energiaan, mitä me kaikkki kannamme sisällämme.
    Sylin täydeltä lämpöä ja välittämistä sinulle, rakas ystävä!
    - T <3

    VastaaPoista
  7. Käsittämätöntä, että tekstisi lukeneena joku kehtaa arvostella ja panetella. Siinä on kyllä luetun ymmärtämisessä vikaa!

    VastaaPoista
  8. Täässä ilmoittautuu yksi lukija, jolle merkinnöistäsi on tullut tärkeitä. Ihailen rohkeuttasi ja kykyäsi kirjoittaa vaikeista asioista. Ymmärrän myös tilanteesi: jonkun silmätikkuna oleminen on raskasta. Silloin blogin kiinni pistäminen saattaa rauhoittaa tilannetta, mutta tietysti toivon että jaat tekstisi meidän kaikkien kanssa.

    Toivon sinulle paljon voimia ja lämpöä!
    Marja

    VastaaPoista
  9. Huomaat varmaan kuinka monelle tuli melkeinpä paniikki, mihin katosit???
    Aina löytyy joku jolla on sanottavaa negatiivista. Tällaisessä tilanteessa, missä sinä itse tavallaan puhdistat omaa elämääsi kirjoittamalla sinulle vaikeasta, raskaasta ja koskettavasta asiasta, on jotenkin uskomatonta kuinka se voi jollekin aiheuttaa sinua kohtaan negatiivista. Ethän sinä kirjoitan toisen ihmisen elämästä, et arvostele, kateuden paloissa hauku ketään!!! Ei sinä kirjoitat sinusta ja sinun tarinaasi.
    Kirjoittamisen taito on lahja ja olen sitä mieltä, että jos sen omaa ja on vielä rohkeutta laittaa muiden luettevaksi, siitä pitää olla ylpeä! Minäkin olen, kirjoitin ajatuksiani runoiksi lähes 4 vuoden ajan. Siellä käsittelin aiheita, mitkä halusin puhdistaa sielustani. Kirjoitin ja kirjoitin, välillä itkin ja välillä nauroin. Nyt on proto valmis, odotan kommentteja ja ehkä joskus se on kansien välissä.
    Kirjoitat sielukkaasti, saat meidät lukijat näkemään kauhussa ja karmeassakin tekstin sisällössä värejä.... värejä sinun lämpöisyydestä ja sielusta.
    Pidä kiinni sinulle tärkeästä, vaikka joku/jotkut eivät sitä koskaan ymmärtäisi. Ehkä ymmärtävät, mutteivat kykene myöntämään. Näinkin tällaisessa tilanteessa voi joku kadehtia sinua... Hei, sinä kuljet omaa polkuasi kaiken tämän jälkeen ja olet sinä! On ihmisiä jotka eivät koskaan kykene samaan, vaikka elämä olisi tarjonnut niin hyvät eväät siihen.
    Kaunista, herkkää ja lämpöistä kesää...
    Tuli pitkä teksti, sorry. Pakko oli laittaa=).

    VastaaPoista
  10. Olisko kohtuullista avoimesti täsmentää näitä ahdistavia kommentteja! Jospa olet käsittänyt meidän sanomiset väärin! Jospa sinusta on kehittynyt taustasi takia liian herkkähipiäinen! Toivon sinun jatkavan blogiasi, avoimmuus lienee ainut tie eheyteen? Ainakin DR Phil sitä vaatii, autettaviltaan! On se varmaan niin, kunpa itsekin rohkenisin!

    VastaaPoista
  11. Nyt toivoisi kyllä konkreettista esimerkkiä tähän lausumaasi: "Minulla on erään ihmisen kanssa vaikeuksia. Arvostelujen ja muun panettelun jälkeen suljin kauhuissani blogini ja vieläkin olen hiukan kauhuissani, mutta avasin tämän jälleen."

    Kuka on kyseessä, joku meistäkö vaiko reaalielämäsi henkilö, joka on löytänyt blogisi?

    Muuta en voi sanoa kuin, rohkeutta ja voimia!

    VastaaPoista
  12. Suosittelen lukemaan tämän:

    http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/hyrck309.htm

    VastaaPoista
  13. Hei,

    Ensinnäkin, koko sydämestäni kiitos kaikille tuesta.

    Kyseessä on reaalielämän henkilö, mutta kyllähän niitä arvostelevia kommentteja tulee välillä täälläkin. Olen pahoillani, mutta en halua niitä julkaista, koska silloin minusta tuntuu, että asia siirtyy yleisestä vertaistukimahdollisuudesta pois ja spekulointiin jostain muusta. Pyrin julkaisemaan vain asiaa ja ilmiötä koskevat kommentit, sekä kannustavat kommentit, jotka vievät minusta meidän kaikkien eheytymistä positiivisella tavalla eteenpäin. En halua julkaista kommentteja, jotka koskevat suoraan minun elämääni, kuten kun joku haluaa tuoda ilmi, että tietää mistä tapauksesta on kyse, tai käskee minua lopettamaan menneissä ja itsesäälissä rypemisen. Luulen, että suurin osa ymmärtää, ettei tästä ole kyse. Negatiivisia spekulointi- ja arvostelufoorumeita tällaisten tapahtumien yhteydessä on jo internetti täynnä, ja en halua, että blogistani muodostuu sellainen.

    Toivottavasti ymmärrätte tämän sensuurin jota näin kommenttejen kohdalla hiukan teen ja kiitän siitä, että tuette minua tässä joskus niin järjettömältä tuntuvassa kirjoitusprojektissa.

    Se, että blogiani luetaan ja että ihmiset jakavat täällä tuntemuksiaan ja kokemuksiaan merkkaa minulle paljon.

    yst. kirjoittaja

    VastaaPoista
  14. Blogisi on kuin kirja, josta tekee mieli lukea vielä yksi kappale. Ei tapahtumien takia, vaan ajatustesi ja hienon kirjoitustapasi vuoksi. Minäkin huolestuin, kun blogi ei ollutkaan enää luettavissa. Minusta on hienoa, että aiot kulkea aloittamasi tien loppuun ja jatkaa blogiasi. Kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
  15. Kiitos lisäselvityksestä! Muista kuitenkin, että tekstimme voivat tarkoittamattamme loukata sinua ilmeiden ja eleiden puuttuessa!

    On tosiaan hyvä pitää kommentointi esikarsittavana. Vaikka ihmiset olisivat olleet samassa tilanteessa, he kertovat siitä omat versionsa. Sinä olet kokenut asiat näin, tämä on sinun kokemuksesi. Kunnioitan sitä!

    Pysy edelleen rohkeana ja voimia sinulle!

    VastaaPoista
  16. Niin kummallinen on ihmisen mieli, kun pitää toisen mieli tahallisesti pahoittaa. Sitä on vaikea ymmärtää.

    Petyin, kun olit piilottanut blogin. Kiitos, että tulit takaisin. Aurinkoista kesää!

    VastaaPoista